Vedenpaisumus, Nooan arkki ja tulvageologia uppoavat tieteellisten tosiasioiden edessä. Poikkitieteellinen analyysi kreationistien olettamasta maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta muutama tuhat vuotta sitten ja muutaman ihmisen sekä eläinkunnan edustajien pelastumisesta Nooan arkissa. Kreationistien mukaan koko nykyinen biosfääri, mukaan lukien ihmiskunta, palautuu niihin kahdeksaan ihmiseen Nooan arkissa ja eläinpareihin.
Niinpä itse asiassa kreationistit tarvitsevat todella nopeaa superevoluutiota, joka pystyy alle neljässä tuhannessa vuodessa tekemään suorastaan juoksevan lajiutumisen miljooniksi eliölajeiksi. Eikä siinä kyllin, vaan vedenpaisumusoletus eli tulvageologia merkitsisi mannerlaattojen formulakilpailuja, jos mannerlaattojen nykyinen sijainti olisi pitänyt tapahtua vedenpaisumuksen jälkeen ja sen seurauksena. Mutta mitä historialliset, luonnontieteelliset ja raamatunselitysopilliset tosiasiat kertovat vedenpaisumuksen uskottavuudesta?
Huomaamme, että fundamentalistiuskovien puolustama vedenpaisumus ja Nooan arkki sekä niiden pönkitykseksi kehitetty ”tulvageologia” huuhtoutuvat pois luonnontieteellisten ja historiallisten tosiasioiden tiedonpaisumuksessa.
Lisäksi Raamatun traditioaines vedenpaisumuksesta on hyvin ristiriitaista ja
itse asiassa punottu yhteen kahdesta erilaisesta ja eri-ikäisestä lähdekirjasta
(niinpä nämäkin eksegeettiset havainnot kiistävät sen, että Mooses olisi ollut
1. Mooseksen kirjan kirjoittaja tai että ylipäätään vain yksi ihminen olisi
kirjoittanut ”Mooseksen kirjat”).
Vedenpaisumus – historiaa vai muinaista myyttiperinnettä? Tulvageologiako vakava vaihtoehto?
Kristilliset kreationistit (varsinkin YEC-väki, mutta ID-kreationistit eivät niinkään) yleisesti ottaen uskovat, että luomisen jälkeen (noin 4000 – 5000 vuotta sitten) tapahtui 1 Moos.6-9 luvuissa kuvattu Nooan ajan globaali vedenpaisumus, joka tuhosi kaiken elämän maan päältä lukuun ottamatta Nooa, hänen perhettään ja eläimiä, jotka pelastuivat arkissa tuhotulvasta. Huomautan jo tässä kohtaa siitä merkittävästä tosiasiasta, että kasvien siemenien pelastamiseksi ei Genesiksessä kerrota Nooan tehneen mitään, eikä kasvien säilyttämiseksi vedenpaisumuksen ylitse annettu Nooalle mitään käskyä, jotta kasvillisuus olisi voitu palauttaa vedenpaisumuksen jälkeen (jolloin lisäksi suolainen ja makea vesi olisivat sekoittuneet toisiinsa vesieliöille tuhoisalla tavalla). Kasvit kuten puut kuolevat jos ne ovat vuoden verran suolaisen meren alla. Lisäksi siemenet, jotka ovat olleet vuoden verran vedessä (joka on siis ollut enemmän tai vähemmän suolaistakin) eivät idä, vaan ne ovat pilalla, kuolleita.
Miten muuten kasvien pölyttäminen olisi onnistunut
kohta vedenpaisumuksen loputtua, kun hyönteisten ottamisesta Nooan arkkiin ei ole mitään selvää viittausta ja jos hyönteisiä kuten mehiläisiä olikin Nooan arkissa, niin miten kaksi paria mehiläisiä olisi ehtinyt kaikkialle? Osa kasveista tarvitsee lintuja pölyttämiseen ja lintujakin oli vain ne kaksi paria (vedenpaisumus-traditiot ovat epäyhtenäisiä eläinten lukumäärienkin suhteen, kuten edempänä näytän). Silti Genesiksen mukaan kasvit alkoivat ”tuosta vaan” kasvamaan vedenpaisumuksen laskeuduttua (kyyhkynen toi oliivipuun lehden Nooalle, 1 Moos.8:11).
Lue geologisista mahdottomuuksista Grand Canyonissa ja tulivuori St. Helenan alueelta ja ongelmista vedenpaisumuksen kannalta lisätietoa ja hieman kasvitieteellisiäkin faktoja.
Vedenpaisumuksen ja Nooan arkin historialliset, luonnontieteelliset ja eksegeettiset perustukset
Tarkastellaanpa tarkemmin, miten ”vedenpaisumusteoria” kestää luonnontieteellisten, historiallisten ja eksegeettisten tosiasioiden tarkastelua. Fundamentalistisen raamattunäkemyksenkin kannalta on välttämätöntä uskoa kirjaimellisesti globaaliin vedenpaisumukseen – muutenhan Raamattu osoittautuisi erehtyväiseksi ja virheelliseksi, ja tuskin kelpaisi luonnontieteellisissä kysymyksissä auktoriteetiksi. Vedenpaisumuksen historiallisuus on siis erittäin tärkeä maailmankatsomuksellinen ja teologinen kysymys. Jotkut konservatiivisetkin Raamatun selittäjät myöntävät, että vedenpaisumus oli globaalin asemasta vain paikallinen tulva. Paikallisia tulvia Mesopotamiassa on tietysti ollutkin.
Kuitenkin Genesis edellyttää selvästi nimen omaan maailmanlaajuista vedenpaisumuskatastrofia, joka tuhosi kaiken elämän arkin ulkopuolelta peittäen korkeimmatkin vuoret veteen. Ja miksi Nooan olisi pitänyt rakentaa arkki paikallisen tulvan takia, olisihan hänelle riittänyt vain lähteminen jonnekin vuorille karkuun? Ilman vedenpaisumuksen globaalisuutta koko Nooan arkki-kertomuksella ei olisi mielekkyyttä eikä perusteita.
Mustanmeren tulvimisesta ei enää tukea Nooan vedenpaisumuskertomukselle
Uudehkon tutkimuksen (2002) mukaan ei löydy perusteita enää edes sille tähänastiselle kahden merigeologin tekemälle teorialle (Ryan, Pitman), jonka mukaan VT:n vedenpaisumuskertomuksen taustalla olisi ollut paikallinen tuhotulva n. 7500 vuotta sitten, jonka aiheutti Mustanmeren vesimassojen vyöryminen Lähi-itään Bosporin maakannaksen murtuessa (Jun Abrajano, professor of earth and environmental sciences at Rensselaer). Abrajanon tutkimukset Marmarameren sedimenteistä osoittivat, että tällaista vesimassojen vyöryä ei ole tapahtunut.
”In 1996, marine geologists William Ryan and Walter Pitman published a scientifically popular hypothesis, titled Noah’s Flood Hypothesis. The researchers presented evidence of a bursting flood about 7,500 years ago in what is now the Black Sea. This, some say, supports the biblical story of Noah and the flood.
But, such a forceful flood could not have taken place, says Jun Abrajano, professor of earth and environmental sciences at Rensselaer. He is part of an international team of scientists who refute the so-called Noah’s Flood Hypothesis. Abrajano cites evidence of a much more gradual rising of the Black Sea that began to occur 10,000 years ago and continued for 2,000 years.”Lähdeartikkeli
Toki Mesopotamiassa on voinut tapahtua historian aikana moniakin Eufratin ja Tigrisin tulvimisia, mutta globaalia vedenpaisumusta paikalliset tulvat eivät pysty todistamaan. Babylonialaisten (Genesistä vanhemmille) tulvamyytille ne ovat voineet antaa hyvin todennäköisen lähtökohdan. Mesopotamiassa on asutuskerrostumien välissä veden tuomaa savea ja hiekkaa (vanhin kerrostumista on Uurista n. 4000 eKr.). Mutta nämä kerrostumat ovat siis eri-ikäisiä ja kertovat useammista paikallisista tulvista, eikä siis yhdestä globaalista tulvasta (tämän myöntää myös konservatiivinen kristitty raamatunselitystieteen tutkija R. K. Harrison johdanto-opissaan ”Introduction to the Old Testament”. Harrisonkin toteaa, että mitään todisteita ei ole globaalista tuhotulvasta).
Ovatko Nooan arkin jäännökset löytyneet Araratilla? Nooan arkista valokuvia?
Eräät fundamentalistiset tahot ovat väittäneet, että Nooan arkin jäännökset on löydetty Ararat-vuorelta Turkista. Todisteena he ovat käyttäneet amerikkalaisten vakoilukoneiden ottamia valokuvia Araratin alueelta, joissa näkyi oudon näköinen muodostelma (se muistutti kuvissa laivan muotoa). Kuvien analysoinnin tulos on kuitenkin, että kuvissa ei ole minkäänlaista laivaa, vaan kyseessä on lumesta ja jäästä koostuva luonnonmuodostelma varjoineen.
Sitä paitsi Araratilla oleva erikoisen näköinen muodostelma ei vastaa mitoiltaan Raamatussa kerrottuja arkin pituutta, leveyttä ja korkeutta (1 Moos.6:15). Myös tämä tosiasia kumoaa olettamukset Nooan arkin löytymisestä kyseiseltä paikalta (jos oletamme, että se olisi kuitenkin Nooan arkki niin siinäkin tapauksessa Raamatussa olisi annettu väärät tiedot arkin koosta, mikä olisi fundamentalistien raamattunäkemykselle mahdotonta hyväksyä). Toisin sanoen, mitään konkreettisia todisteita Nooan arkista Araratin vuoristosta (jonne se VT:n mukaan rantautui) ei ole löydetty.
”Conclusion:
Based on the analysis presented, it has been determined that the anomaly seen in photo #1 (frame 2) of the June 17, 1949 photographs, is actually a natural formation of ice and snow, along with its related shadows. A detailed comparison of individual features in the two photographs proved to be the key to this conclusion.”Lähde
Jos Nooan arkki olisi ajautunut Araratin vuorille niin lienee kohtuullista olettaa, että edes jotain jäännöksiä puisesta arkista olisi säilynyt 4000 vuotta ja löydetty jossain vaiheessa historiaa. Sitä paitsi tulkinta, jonka mukaan arkki olisi päätynyt Turkin kaksihuippuiselle Araratin vuorelle on nuori palautuen 200-300-luvuille, jolloin Araratin alueen asukkaat kääntyivät kristinuskoon. VT:ssä esiintyvä Urartu tarkoittaa todellisuudessa Armeniaa. Yleisesti ottaen kristilliset tahot eivät edes väitä ”Nooan arkin löytyneen”.
