- Nykyään yli 1,2 miljardia ihmistä ei pidä itseään uskonnollisena, yhdistä itseään ateistiksi, agnostikoiksi tai maallisiksi.
- Uskonto voi olla avaintekijä monien ihmisten kulttuuri-identiteetissä ja vaikuttaa heidän käyttäytymiseensa ja perinteisiinsä.
- Rituaalit, uhraukset, rukous, taide ovat yksi monista tavoista, joilla ihmiset osoittavat uskollisuutensa tietylle uskonnolle.
- Maailmassa on yli 10 000 uskontoa, joista et luultavasti koskaan kuullut tai tiennyt niiden olemassaolosta. Suurin osa maailman väestöstä liittyy kristinuskoon (suurin uskonto), islamiin ja hindulaisuuteen. Noin 1,2 miljardia ihmistä on kuitenkin ilman uskonnollista sitoutumista, he pitävät itseään ateisteina, agnostikkoina tai maallisina.
- Uskonto ja kulttuuri ovat molemmat olleet paljon tieteellisen keskustelun aiheita kautta historian, ja ne ovat edelleen monien keskustelujen valokeilassa. Heidän suhteensa on parhaimmillaan monimutkainen, eikä sitä ole helppo selittää, mutta he ovat molemmat tärkeitä ihmisten elämässä ja siinä, kuinka he rakentavat ja ymmärtävät ympäröivää maailmaa. Jopa itse termit “uskonto” ja “kulttuuri” vaativat selityksiä, jotka eivät kuulu tämän artikkelin soveltamisalaan. Yritämme kuitenkin tehdä tämän mahdollisimman yksinkertaiseksi.
Miksi uskontoa on vaikea määritellä?
- Siitä lähtien, kun syyskuun 11. päivän hyökkäykset Yhdysvaltoihin kohdistuivat, uskonnon ja sen yhteiskuntaan ja kulttuuriin kohdistuvien vaikutusten tutkiminen on lisääntynyt merkittävästi. Hyökkäysten vuoksi kiinnostus islamin uskontoa kohtaan on lisääntynyt, samoin kuin islamin kritiikki. Se kuitenkin vahvisti myös fundamentalismia uskossa, joka tarjoaa tavan käsitellä yhteiskuntiemme tarjoamia valintoja.
Antropologit, kuten Clifford Geertz, pitivät uskontoa kulttuurisena järjestelmänä, joka sisältää symboleja, jotka luovat voimakkaita tunnelmia ja motiiveja rakentamalla realistisen olemassaolon järjestyksen. Yksikään akateemikko ei kerro sinulle identtistä uskonnon määritelmää tai sovi siitä, mikä tarkalleen tekee uskonnosta. Monet ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että uskonto on järjestelmä erilaisista käyttäytymismalleista ja käytännöistä ja että jokaisella uskonnolla on joukko moraalia, etiikkaa ja pyhiä paikkoja, jotka on omistettu hahmoille, joita he kunnioittavat (he voivat olla ihmisiä, yliluonnollisia olentoja tai mitä tahansa transsendenttia, tarjoaa opastusta tai kuolemanjälkeistä elämää).
Uskonto sisältää ihmisten suhteen olemassaolon yliluonnollisiin, henkisiin puoliin. Uskonnolliset käytännöt ovat yksi yleisimmistä tavoista, joilla ihmiset osoittavat uskollisuutensa tai kunnioituksensa tiettyä uskontoa kohtaan. Tällaiset käytännöt voivat rajoittua rituaaleihin, uhrauksiin, rukoukseen, taiteeseen, kuolleiden muistoon, kirkoissa käyntiin ja moniin muihin, ja ne voivat ulottua ihmiskulttuurin eri puolille, joita näemme ja koemme päivittäin.
Uskonnon kulttuurinen merkitys
“Jumala on kuollut”, sanoi Nietzsche viitaten lännen maallistumiseen ja sen ajatuksen rappeutumiseen, että jumalallinen olento hallitsi universumiamme. Tieteellisen vallankumouksen vuoksi historian valistumisen jälkeinen ajanjakso ei Nietzschen mukaan enää tarvinnut Jumalaa. Nykyään yli 1 miljardilla ihmisellä ei ole uskonnollista kuuluvuutta, mutta voimmeko olla vastuussa arvojärjestelmiemme ja moraalisten ohjeidemme luomisesta ilman jumalallista väliintuloa?
Vaikka luulemmekin olevansa, voidaanko uskonto koskaan täysin poistaa jokapäiväisestä elämästämme ja kulttuuristamme? Oli vastaus mikä tahansa, sillä ei ehkä ole merkitystä tutkittaessa tapoja, joilla uskonto liittyy kulttuurisiin uskomuksiin. Uskonto vaikuttaa kulttuureihin, mutta siihen vaikuttaa myös kulttuuri. Uskonto voi olla tärkeä osa ihmisten kulttuuri-identiteettiä ja vaikuttaa siihen, miten he pukeutuvat, mitä ja milloin syövät ja miten he käyttäytyvät.
