Tasavero vs. progressiivinen vero

Verotus on aihe, josta saa aikaan kiivasta debattia – ehdotit mitä tahansa, argumentteja löytyy puolesta ja vastaan. Tämä johtunee siitä, että harvassa aihealueessa yhdistyy pragmaattinen asioiden hoitaminen eli yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden rahoitus, sekä eettiset ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset.

Tasavero on prosenteissa mitattuna sama kaikille. Toki suurituloiset maksavat enemmän euroissa, mutta prosentti pysyy kaikille samana.

Joissain veroparatiisimaissa tosin on käytössä järjestelmä, jossa kaikki yritykset maksavat euroissa saman verran. Tällaiset maat ovat käytännössä aina OECD:n mustalla listalla.

Progressiivinen verotus tarkoittaa, että veroprosentti nousee tulojen noustessa. Suomessa tällainen järjestelmä on käytössä ja vieläpä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna varsin kireänä versiona.

Toisaalta Suomessa on käytössä tasavero – nimittäin kunnallisvero. Kunnallisveroprosentti pysyy aina samana kunnan sisällä. Se tosin tavalliselle palkansaajalle ei näyttäydy sellaisena.

Myös yrityksillä on tasavero. Kaikki yritykset maksavat 20% tuloksestaan veroa. Sellaisia maita, joissa yritysvero olisi progressiivinen, ei juuri löydy. Se kannustaisi muuttamaan hyvät bisnekset pois maasta ja pitämään huonot.

Pääomatulovero on lähellä tasaveroa, mutta siihenkin on tehty progressioita. Pääomatuloveron ongelma on siinä, että järjestelmään on leivottu porkkanoita, joilla osan tuloista saa verovapaasti. Mikäli näitä verovapaita osinkoja tai muita etuja – kuten asunnon luovutusvoiton verovapautta – ei pääse hyödyntämään, vero on verrattain erittäin korkea.

Argumentteja voi aiheesta esittää lähes loputtomasti puolesta ja vastaan. Taloustieteellisessä mielessä taloudellinen toimeliaisuus laskee verotuksen kiristyessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmisillä on vähemmän syitä tehdä työtä tai sijoittaa rahojaan riskipitoisiin kohteisiin kuten yrityksiin, näin myös tehdään vähemmän. Tällöin yhteiskunnan hyvinvointi laskee.

Erilaisia eettisiä ja moraalisia perusteluita kaikkien osallistumisesta, veronmaksukyvystä ja siitä, että kukin kantaa kortensa kekoon, voi esittää loputtomiin. Nämä argumentit ovat usein vastakkaisia taloustieteellisen näkemyksen kanssa. Toki jokainen verojärjestelmä on pohjimmiltaan kompromissi erilaisista näkökulmista, kuten kuuluukin olla.

Published by