Uskonto on uskomushoitoa

Näkisin niin, että uskonnonharjoitukseen liittyvä esirukous sairaan parantumisen puolesta ja sielunhoito, jota esim. pappi antaa pyynnöstä sairaalle ei ole uskomushoitoa, eikä sellaista toimintaa pidä kieltää, vaan se kuuluu uskonnonvapauden puolelle. Rukoilusta ja sielunhoidollisesta keskustelusta ei ole mitään haittaa eikä vaaraa sairaalle, eikä tähän tarvita mitään ikärajojakaan. –Uskomushoitojen kieltäminen

Uskoontulo on määritelmällisesti tosiasioiden, tiedon ja loogisen päättelyn hylkäämistä ja aktiivista vastustamista.

Eivät ihmiset, jotka ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että maa kiertää aurinkoa, kokoonnu keskenään hurmoshenkiseen tilaisuukseen löytääkseen ryhmästä vahvistusta ajatukselleen. He kuulevat asian, arvioivat perusteluita ja hyväksyvät sen tosiseikkana.

Sen sijaan ihmiset, jotka pitävät äärimmäisen väkivaltaista, seksuaalisesti kieroutunutta ja psykopaattista satuhahmoa elämää suurempana ja hänen fiktiivistä, pseudofilosofista poikaansa vapahtajana, kokoontuvat tällaisiin tilaisuuksiin.

Nämä ajatusrakennelmat ovat totaalisen pöyristyttäviä ja kertakaikkisen absurdeja. Sen vuoksi on välttämätöntä kokoontua yhteen, jotta joukossa tyhmyys saa rauhassa tiivistyä.

Tällaista sekopäiden konsortiota kutsutaan seurakunnaksi. Kun harhaiset älykääpiöt tuhoavat ympäriltään ihmisiä fyysisen ja henkisen väkivallan avulla, tätä kutsutaan uskonnoksi.

Sielunhoidolliseksi keskusteluksi sanotaan aivopesua, jossa viiden pennin matkasaarnaajien mielipuolisia väkivaltafantasioita runnotaan viattomien ihmisten psyykkeeseen.

Rukoiluksi kutsutaan loitsuja, joilla pyritään pitämään väkivaltainen, seksuaalisesti epäterve ja mielivaltaa harjoittava ominaisuus tästä jumalaksi kutsutusta hirviöstä loitolla.

Maailman käsittämättömin asia on se, miksi uskonnonvapaus kattaa ihmisten hyväksikäytön ja väkivallan.

Eläkeläisten asema – kommentit

Iltalehden mielipidepalstoilla jotkut eläkeläiset kertovat aikovansa tappaa itsensä, kun Sipilän leikkurien takia rahat eivät riitä elämiseen ensi vuonna. En sitä ihmettele. Ennustankin itsemurhien ja ennenaikaisten kuolemien lisääntyvän ensi vuodesta alkaen, kun rahat eivät riitä asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen sekä hoitoihin ja lääkkeisiin. Ihan kuin köyhät eläkeläiset haluttaisiin ehdoin tahdoin asettaa huonoon ja suorastaan kestämättömään tilanteeseen, jotta he kuolisivat ennenaikaisesti. -Asumistuen leikkaus

Kirjoittajalta on lähtenyt mopo perusteellisesti keulimaan kvalitatiivista tutkimusta tehdessä. Iltalehden mielipidepalsta ei ole hyvä lähde. Sinne ihmiset kirjoittavat kaikenlaista.

Tänään työikäinen nuori laittaa euron työeläkemaksuna (TyEL) valtion kassaan kasvamaan eläketurvaksi. Nykyisen laskelman mukaan, eli mahdollisesti, nuoren työssäkäyvän raha kasvaa kaksinkertaiseksi.

Mahdollisesti. Jos kaikki menee putkeen. Täyttä varmuutta ei ole siitä, koska tuosta kahdesta eurosta pääsee nauttimaan, vai pääseekö ollenkaan. Eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan, mikäli syntyvyys pysyy samanlaisena, julkisen sektorin koko kasvaa tätä tahtia ja eliniän kasvu pysyy samana.

Toisaalta nyt eläkkeelle jäävä saa varmasti kuusinkertaisena tuon saman sijoittamansa euron. Varmasti siksi, että maksun aika on nyt, eikä neljänkymmenen vuoden kuluttua, kuten ensimmäisessä esimerkissä.

Suomessa on varmasti eläkeläisiä, joilla on huono tilanne. Heitä tulee auttaa. Keskustelupalstoille kirjoitetut itsemurhauhkaukset tai valtiollisen propagandakoneen valehtelu eläkeläisten tilanteesta eivät voi olla poliittisen päätöksenteon välineitä.

Kokoomusnuoret – kommentit

Heti kun kokoomusnuoret pääsevät vallankahvaan kokoomuksessa niin perustulot saa unohtaa ja kaikki sosiaaliturva lentää kuin leppäkeihäs pihalle Suomen yhteiskunnasta ja jokainen on omillaan ja pärjää miten pärjää tai kuolee sitten pois jos ei pärjää, eikä perhe tai suku avusta. –Sosiaaliturva

SosiaaliturvaSuomessa on yksi maailman suurimmista julkisista sektoreista. Jos julkisen sektorin koko puolitettaisiin, se olisi saman kokoinen kuin Sveitsissä – joka ei muuten ole mikään kehitysmaa sekään.

Kuten kaikkiin poliittisiin nuorisojärjestöihin, myös kokoomusnuoriin kuuluu monenlaista viheltäjää. Myös epävireistä. Talousliberaalien kokoomuslaisten keskuudessa on enemmänkin ajatus siitä, että valtion tulisi keskittyä ydinasioihin: nimenomaan kaikkein heikoimmista huolenpitämiseen. Ei massiivisiin yritystukiin, keskiluokan pulskistamiseen tai työssäkäyvien suojeluun työttömiltä (ay-liikkeen keskeinen tavoite).

Joskus tuntuu, että kansalaisille tulisi postittaa budjettikirja ja rakentaa siitä yksi A4-kokoinen vihkonen, jossa luvut käytäisiin läpi. Koskaan, milloinkaan, ikinä, ei Suomessa ole käytetty sosiaaliturvaan niin paljon rahaa kuin nyt.

Esimerkiksi helsinkiläisistä vuokra-asujista 60% saa asumistukea. Asumistuen kulut kasvavat jatkuvasti. Samalla vuokrat nousevat tähtitieteellisiksi aiheuttaen hyvinvointitappioita usealla eri mekanismilla kaikille. Silti huuto ei lopu – sosiaaliturva muka pienenee ja köyhät laitetaan kyykkyyn.

Koskaan, ikinä, milloinkaan ei Suomessa ole ollut niin hyvä olla pienituloinen, kuin juuri nyt. Valitus ei silti lopu.

Kukapa tosiasioita kaipaisi – puhumattakaan luvuista.

Tasavero vs. progressiivinen vero

Verotus on aihe, josta saa aikaan kiivasta debattia – ehdotit mitä tahansa, argumentteja löytyy puolesta ja vastaan. Tämä johtunee siitä, että harvassa aihealueessa yhdistyy pragmaattinen asioiden hoitaminen eli yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden rahoitus, sekä eettiset ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset.

Tasavero on prosenteissa mitattuna sama kaikille. Toki suurituloiset maksavat enemmän euroissa, mutta prosentti pysyy kaikille samana.

Joissain veroparatiisimaissa tosin on käytössä järjestelmä, jossa kaikki yritykset maksavat euroissa saman verran. Tällaiset maat ovat käytännössä aina OECD:n mustalla listalla.

Progressiivinen verotus tarkoittaa, että veroprosentti nousee tulojen noustessa. Suomessa tällainen järjestelmä on käytössä ja vieläpä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna varsin kireänä versiona.

Toisaalta Suomessa on käytössä tasavero – nimittäin kunnallisvero. Kunnallisveroprosentti pysyy aina samana kunnan sisällä. Se tosin tavalliselle palkansaajalle ei näyttäydy sellaisena.

Myös yrityksillä on tasavero. Kaikki yritykset maksavat 20% tuloksestaan veroa. Sellaisia maita, joissa yritysvero olisi progressiivinen, ei juuri löydy. Se kannustaisi muuttamaan hyvät bisnekset pois maasta ja pitämään huonot.

Pääomatulovero on lähellä tasaveroa, mutta siihenkin on tehty progressioita. Pääomatuloveron ongelma on siinä, että järjestelmään on leivottu porkkanoita, joilla osan tuloista saa verovapaasti. Mikäli näitä verovapaita osinkoja tai muita etuja – kuten asunnon luovutusvoiton verovapautta – ei pääse hyödyntämään, vero on verrattain erittäin korkea.

Argumentteja voi aiheesta esittää lähes loputtomasti puolesta ja vastaan. Taloustieteellisessä mielessä taloudellinen toimeliaisuus laskee verotuksen kiristyessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmisillä on vähemmän syitä tehdä työtä tai sijoittaa rahojaan riskipitoisiin kohteisiin kuten yrityksiin, näin myös tehdään vähemmän. Tällöin yhteiskunnan hyvinvointi laskee.

Erilaisia eettisiä ja moraalisia perusteluita kaikkien osallistumisesta, veronmaksukyvystä ja siitä, että kukin kantaa kortensa kekoon, voi esittää loputtomiin. Nämä argumentit ovat usein vastakkaisia taloustieteellisen näkemyksen kanssa. Toki jokainen verojärjestelmä on pohjimmiltaan kompromissi erilaisista näkökulmista, kuten kuuluukin olla.

Kulutusluotto vs. luottokortti – argumentteja luottokortin puolesta

talouden_elvytysJokainen kuluttaja tekee elämänsä aikana useita suuria hankintoja. Tällaisia ovat mm. kodin kalusteet ja kodinkoneet, autoiluun liittyvät korjaukset, tietyt remontit, ulkomaanmatkat ja monet muut yli tuhannen euron hankinnat.

Toki samaan sarjaan kuuluu myös asunnon ja auton hankinta, mutta ne eivät kuulu tämän aiheen alle suuremmasta rahoitustarpeesta johtuen.

Ikuisuuskysymys on, tulisiko Matti Meikäläisen rahoittaa tämänkaltaiset menoerät käyttämällä luottokorttia vai hakemalla erikseen kulutusluottoa.

Vastauksia on yhtä monta kuin vastaajia.

Muutamia hyviä argumentteja luottokortin puolesta löytyy – tietysti löytyy vastaankin. Tärkein kulutusluoton puolesta puhuva seikka on se, ettei luottokortille saa sellaista luottorajaa, joka kulloisenkin hankinnan mahdollistaa. Tällöin tulee ”tyytyä” siihen, mikä on mahdollista.

Luottokortin hyvä puoli on se, että sen käyttäminen on pääsääntöisesti edullista. Riippuen jonkin verran kortista, mutta usein lyhyitä pätkiä, alle 45 päivää kestävä luotto on täysin maksutonta. Kulutusluotossa tässä vaiheessa olisi tullut jo tilin perustamiskustannukset, muut maksut ja potentiaalisesti korkeakin korko maksettavaksi.

Luottokortin ansaintalogiikka luottoyhtiön näkökulmasta ei perustu pelkästään korkoon vaan kauppiaalta perittäviin maksuihin. Nämä maksut ovat prosentin tai kalliimpien korttien tapauksessa useita prosentteja maksun suuruudesta.

Jos ostat vaikka sohvan hintaan 1000€, luottoyhtiö saattaa päästä vetämään välistä 25€. Sinulle tämä näkyy halvempana korkona, erilaisina kanta-asiakasetuina kuten pisteinä – ja kalliimpina tuotteiden hintoina, mutta se on eri artikkelin aihe.

Kannattaa huomioida, että joissain luottokorteissa on erittäin korkeat korot ns. maksuaikaominaisuuden jälkeen. Tämän tulisi vaikuttaa oikean luottokortin valitsemiseen.

Erilaiset luottokorttien vertailut auttavat tekemään järkevän päätöksen asiassa.

Yksi argumentti luottokortin valinnan puolesta on se, että voit valita maksuaikataulun itse. Kulutusluotoissa pääsee joustavasti valitsemaan takaisinmaksuajan ja usein lainaa voi lyhentää nopeammin tai valita maksuvapaita kuukausia, mutta luottokortin joustavuuteen on hankala päästä. Luottokortin laskun tullessa pääset käytännössä itse valitsemaan, paljonko haluat velkaa jättää ja paljonko sitä lyhennät.

Tämän artikkelin lähteenä on käytetty luottokortti.org -sivustoa.

Uskomushoitojen kieltäminen

Uskomushoito: kieltäminen vai salliminen? Pitäisikö uskomushoito kieltää tai ainakin rajoittaa uskomushoidon käyttämistä? Uskomushoito ja kuluttajansuoja – onko kuluttajansuojaa kunnolla edes?

On pelättävissä, että oikeudellinen sääntely uskomushoito -palveluissa on kovin puutteellista ja kuluttajansuojaa pitäisi ehdottomasti parantaa.  Olen sitä mieltä, että lapsia ja vakavasti sairaita ihmisiä ei saisi ”hoitaa” uskomushoidolla, vaan nimenomaan näyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvalla lääketieteellä ainoastaan. On kyse ihmisten elämästä ja kuolemasta näissä uskomushoito -asioissa. On selvää, että uskomushoito -palveluntarjoaja toimii ammatillisesti paremmilla tiedoilla ja nimenomaan voittoa tavoitellen työllään, ja kuluttaja-asiakas on heikossa asemassa ja hänen tietonsa ovat vajavaisia.

Uskomushoito -asiakkaan kannalta kuluttajansuojelussa oleellista on, että uskomushoito -palveluntarjoajan on oltava mainonnassaan rehellinen, asiallinen ja totuudessa pysyvä. Lisäksi uskomushoito -palveluntarjoajan tuotteen / palvelun on oltava turvallinen sekä virheetön. Ongelman sattuessa uskomushoidolla hoidetun asiakkaan on saatava oikeudenmukainen kohtelu. Mutta jos uskomushoito -palveluntarjoajan potilas kuolee niin milläs sen korvaat?!

Ongelmallista uskomushoito -kuluttajansuojan suhteen on, että kuluttajalla ei ole suojaa irrationaalisten päätöksien tekemisestä ja niiden seurauksista, ja kuluttaja on heikossa asemassa, jos hän on sortunut uskomaan esimerkiksi että homeopatia parantaa diabeteksen tai psykoosin. Kuluttajansuojalainsäädäntö pitää kuluttajaa rationaalisena toimijana.

 

Uskomushoito kieltäminen – tarvitaanko lakia vai miten kuluttajansuojaa pitäisi parantaa?

Olen sitä mieltä, että uskomushoito -palveluntarjoajien valvontaa ja uskomushoidon käytön sallimista pitäisi kyllä tiukentaa. Lapsilta ja vakavasti sairailta pitäisi ainakin kieltää uskomushoito, koska pieleen menneen tai ylipäätään täyttä huuhaata olevan uskomushoidon seuraukset voivat olla todella vakavia. Tässä kohtaa tosin ongelma on, että mihin raja vedetään, mikä sairaus on niin vakava, että uskomushoitoa ei siihen tulisi sallia tarjottavan? Ainakin syöpä, diabetes, psykoosit yms. voisivat minun mielestäni olla sellaisia sairauksia, joissa otsikon aiheen ”uskomushoito kieltäminen” mukaisesti pitäisi uskomushoito kieltää lailla.

Uskomushoito kieltäminen – mihin raja vedetään, mikä on uskomushoitoa ja mikä ei ole?

Näkisin niin, että uskonnonharjoitukseen liittyvä esirukous sairaan parantumisen puolesta ja sielunhoito, jota esim. pappi antaa pyynnöstä sairaalle ei ole uskomushoitoa, eikä sellaista toimintaa pidä kieltää, vaan se kuuluu uskonnonvapauden puolelle. Rukoilusta ja sielunhoidollisesta keskustelusta ei ole mitään haittaa eikä vaaraa sairaalle, eikä tähän tarvita mitään ikärajojakaan.

Sen sijaan esimerkiksi homeopatia, korvavalot, enkeliterapia yms. uskomushoito, jota markkinoidaan vaikuttavana ja toimivana hoitona monenlaisiin ja jopa vakaviin sairauksiin pitäisi laittaa suurennuslasin alle ja tuollainen uskomushoito joutaisi tulla kielletyksi. Tai jos niiden totaalinen kieltäminen ei ole mahdollista, niin ainakin niiden käyttöä pitäisi rajoittaa rajaamalla tuollainen uskomushoito ”fiiliksen”,  mielialan kohentamiseen ja potilaan saamaan hyvää tekevään tunteeseen, että uskomushoito -palveluntarjoaja välittää, antaa aikaa ja kuuntelee potilastaan. Tuollaisena uskomushoito on jokseenkin harmitonta, ja kaikenlainen uskomushoito pitää velvoittaa tulemaan tehdyksi oikean lääkärin valvonnassa ja kokonaisvastuussa.

Sosiaaliturva – poistaa vai ei

Rakentaessamme sivustoa huomasimme, että Argumentti.fissä on takavuosina sijainnut vastaavalla ajatuksella tehty sivusto. Poimimme sieltä parhaita paloja keskustelunavaukseksi ja tarinan juureksi.

Sosiaaliturva: sosiaaliturvan poistaminen

Sosiaaliturva ja toisaalta sosiaaliturvan poistaminen, jota uskonnollinen oikeisto ja kokoomusnuoret ajavat. Mihin se oikein perustuu loppujen lopuksi, että että on niin sanottu hyvinvointivaltio korkeine veroineen ja leegiokaupalla erilaisia niin sanottuja sosiaalisia tulonsiirtoja passiiviväestön hengissä pitämiseksi? Uskontoon – jos niin mihin kohtiin siinä uskonnossa? Ovatko ne uskonnolliset tulkinnat esim. Raamatusta päteviä ja kiistattomia sosiaaliturvaan liittyen? Ideologiaan – sosialismi tai jotain muuta? Millaisiin argumentteihin ja miten vahvoja ne argumentit ovat? Mihin ideologiaan tai uskontoon ja argumentteihin perustuu idea jostain vastikkeettomasta ”perustulosta”, jota pitäisi maksaa ihan kaikille?

Sosiaaliturva:sosiaaliturvan poistaminen, uskonnollinen näkökulma

Mitä tulee uskonnollisiin, erittäinkin kristillisiin, näkemyksiin köyhyydestä ja sosiaalisista tulonsiirroista (sosiaaliturva) niin on olemassa kaksi erilaista peruslinjaa: a) köyhiä pitää auttaa valtiollisesti verotuksella ja valtion tulee tarjota sosiaaliturva köyhille. b) valtion ei tule olla ns. sosiaalivaltio eikä pidä olla valtion tarjoamaa sosiaaliturvaa eikä korkeaa verotusta ylipäätään, vaan köyhät meillä on keskuudessamme aina ja köyhien avustaminen tulee olla vain vapaaehtoisuuteen perustuvaa hyväntekeväisyyttä, mihin ei hyvätuloisia pidä velvoittaa valtion säätämällä lailla (esim. amerikkalainen ja suomalainen uskonnollinen oikeisto).

Voidaan todeta, että Vanhan testamentin profeetat korostivat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja velvollisuutta auttaa köyhiä ja ajaa heidän asiaansa. Jeesus sanoi, että todellakin köyhät teillä on keskuudessanne aina ja milloin haluatte voitte tehdä heille hyvää. Apostoli Paavali puhui siitä, että vauraiden ja köyhyydessä kärsivien uskovien kesken pitäisi tapahtua tasaus eli että vauraiden uskovien tulee avustaa köyhiä uskovia.

Mutta mistään hyvinvointivaltiosta, korkeista veroista ja valtiollisista sosiaalisista tulonsiirroista (sosiaaliturva) Jeesus ja Paavali eivät puhuneet mitään, eikä uskovien tehtävä Uuden testamentin mukaan ole muuttaa yhteiskuntaa, vaan heidän tärkein tehtävä ja päämäärä on hengellinen. Köyhien auttaminen on Raamatussa nimenomaan vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä, eikä (korkeaa progressiivista) verotusta ja valtion tarjoamaa sosiaaliturvaa. Suomen luterilaisen kirkon johto edustaakin tässä asiassa Raamatun asemasta ennemminkin jotain väljähtynyttä sosialidemokratiaa.

Sosiaaliturva: valtiollinen Robin Hood

Voisi sanoa, että hyvinvointivaltio on kuin Robin Hood, joka ottaa rikkailta/hyväpalkkaisilta himoverotuksella (ja Suomessa hulvattomalla velan ottamisella) ja jakelee köyhille – ja siltikään ei köyhyys ja eriarvoisuus poistu. Köyhyyttä ei ole missään saatu poistettua sosiaaliturvalla / sosiaalisilla tulonsiirroilla eikä missään olla saavutettu eriarvoisuuden ja epätasa-arvon poistumista köyhän passiiviväestön ja rikkaiden tai paremmin palkattujen ihmisten väliltä. Kaikissa valtioissa on köyhiä, syrjäytyneitä, leipäjonoihin tippuneita väliinputoajia – ja työn vieroksujia.

Sosiaaliturva: vastikkeetonta vai vastikkeellista tukea valtiolta köyhille kuten työttömille?

Suomen kansan enemmistö on jo huomannut, että vastikkeeton sosiaaliturva passivoi ihmisiä makaamaan kotonaan, sen sijaan että työtön aktiivisesti hakisi töitä ja kehittäisi itseään. Tähän ongelmaanhan entinen kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tarttui esittäessään osallistavaa eli vastikkeellista sosiaaliturvaa varsinkin työttömille. Todellakin, vastikkeeton rahan jakelu terveille työkuntoisille ihmisille pitää lopettaa ja työttömät pitää kepillä saada aktiivisesti hakemaan töitä ja parantamaan työelämän valmiuksiaan, passivoivan paapomisen ja hyysäämisen asemasta.

Sosiaaliturva: onko vastuu omasta elämästä ja pärjäämisestä ihmisellä itsellään vai yhteiskunnalla?

Mihin perustuu se, että köyhät ovat aina ja joka asiassa mankumassa yhteiskuntaa hätiin ja kinuamassa tukiaisia / sosiaaliturvaa ja nykyään suorastaan kaikille maksettavaa vastikkeetonta ”perustuloa”? Ja sitten kun valtion ja kuntien rahat ovat lopussa niin mitä sitten he tekevät elämäänsä kohentaakseen? Passiivisesti vaan odottavat, että sieltä ihanasta ”sossusta” tupsahtaa rahaa tilille mitään tekemättä.

Miksi ihmiset, myös köyhät, eivät ota vastuuta itsestään, omasta elämästään ja toimeentulostaan, vaan tukeutuvat passivoituneina niin sanottuun hyvinvointivaltioon (vasemmiston ja ay-liikkeen luomukseen), vaikka se talouden potentiaali koko tämän pöhöttyneen hyvinvointivaltiokonseptin taloudellisena perustuksena on nopeaa vauhtia murenemassa pois, eikä velaksi elämiseen ole enää mahdollisuutta jo EU:n kasvu- ja vakaussopimuksenkin tähden? Mitä jos ne köyhät menisivät töihin, vaikka pienemmälläkin palkalla tai perustaisivat yrityksen ottaen itseään niskasta kiinni – tai muuttaisivat ulkomaille työn perässä? Ei ilmainen loputon sosiaaliturva ole mikään ratkaisu, vaan sen pitäisi olla korkeintaan viimesijainen keino, eikä työttömänkään pidä jäädä passiivisena makoilemaan johonkin hyvinvointivaltion turvaverkkoon.

Sosiaaliturva, sosiaaliturvan poistaminen, perustulo tilalle, itse kustannettava sosiaalivakuutus?

Kokoomusnuoret ovat jo monta vuotta vaatineen kaiken sosiaaliturvan poistamista kokonaan ja sen tilalle perheeltä ja suvulta yms. tahoilta tuleva vapaaehtoinen hyväntekeväisyys ja vakuutuksen ottaminen turvaksi, minkä ihminen itse sitten kustantaa. Vihreät puolestaan vaativat vastikkeetonta kaikille maksettavaa perustuloa, ja perustulokokeilu on kirjattu Sipilän hallituksen ohjelmaan.

Perustulon kokeiluun liittyy perustuslaillisia ongelmia ja muutenkin koko perustulon vaikutuksia on vaikea ennustaa. Minä uskon, että mitään perustuloja ei tulla käytännössä kokeilemaan, eikä mikään perustulo tule koskaan käyttöön valtakunnallisesti. Ja millä velkarahalla esim erään facebook-ryhmän vaatima jopa 900 euron suuruinen perustulo kustannetaan?

Heti kun kokoomusnuoret pääsevät vallankahvaan kokoomuksessa niin perustulot saa unohtaa ja kaikki sosiaaliturva lentää kuin leppäkeihäs pihalle Suomen yhteiskunnasta ja jokainen on omillaan ja pärjää miten pärjää tai kuolee sitten pois jos ei pärjää, eikä perhe tai suku avusta. Ennustan, että se tapahtuu lähivuosina ja että hyväosaiset ja vauraat kansalaiset (joilta ns. hyvinvointivaltio kuppaa suurimman osan verotuloista passiiviväestön hengissä pitämiseksi) tervehtii kokoomusnuorten agendaa ilolla ja maahan tulee veronmaksukapina. Ja veronmaksumoraali sekä yhteiskunnan eheys alkaa rapistua ja köyhät jätetään oman onnensa nojaan, kun arvot koventuvat.

Korviaan myöten velkaisella Suomen valtiolla ei ole varaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin eikä hyvinvointivaltioon, eikä mikään enää pelasta Suomen taloutta tästä lamasta ja ahdingosta, vaan Suomi näivettyy näivettymistään ja taantuu kehitysmaatasolle. Suomalainen hyvinvointivaltio tuhoutuu. 0-1% talouskasvulla ei hyvinvointivaltiota rahoiteta – tämä on karu tosiasia. Niin että ottakaapa köyhät vastuu elämästänne ja hankkikaa itse toimeentulonne jatkossa. Heippa, sosiaaliturva. Sosiaaliturvan poistaminen voi olla lähellä.

Asumistuen leikkaus ja eläkeläiset

Rakentaessamme sivustoa huomasimme, että Argumentti.fissä on takavuosina sijainnut vastaavalla ajatuksella tehty sivusto. Poimimme sieltä parhaita paloja keskustelunavaukseksi ja tarinan juureksi.

Asumistuen leikkaus

asumistuen_leikkausAsumistuen leikkaus eläkeläisiltä on tämän Sipilän vetämän SSS-hallituksen kuningasidea Suomen talousongelmien hoitamisessa. Asumistuen leikkaus ei kuitenkaan Suomea pelasta, vaan on täysin kohtuuton heikennys sairaille, vanhoille ja vammaisille eläkeläisille ja tämän asian uutisointi on jo tähän mennessä aiheuttanut monessa eläkeläisessä stressiä ja ahdistusta.

Sipilän hallitus aikoo siis leikata eläkeläisten asumistukea 123 miljoonaa euroa tiputtamalla eläkeläiset pois heidän omasta asumistuestaan yleisen asumistuen saajiksi, jossa on tiukemmat tuensaamiskriteerit. Kuulemma tämä idea ei lähtenyt perussuomalaisilta, mutta he ovat hallituksessa sitä kuitenkin olleet hyväksymässä. Tämäkö on muka sitä politiikkaa, että hyvinvointivaltiota ei romuteta, vaan se pelastetaan ja että kaikki ihmisryhmät pidetään mukana talouden sopeuttamistoimissa?

Asumistuen leikkaus: hölmöläisen insinöörin hommaa

Tässä sen sitten näkee, kun insinööri on laitettu maata johtamaan, että millaista hölmöläisen politiikkaa sitä tehdään. Kun yhdestä kohtaa budjettia Sipilän hallitus säästää sen 123 miljoonaa euroansa niin toisaalla toimeentulotukimenot kasvavat, kun eläkeläiset siirtyvät toimeentulotuen asiakkaiksi kattaakseen elämisensä välttämättömät menot. Eihän tässä ole mitään järkeä. Siksikin koko tuo eläkeläisten asumistuen leikkaus ja korvaaminen yleisellä asumistuella pitäisi peruuttaa.

Asumistuen leikkaus: kova inhimillinen hinta – ennustan ennenaikaisen kuolleisuuden kasvavan eläkeläisten parissa

Iltalehden mielipidepalstoilla jotkut eläkeläiset kertovat aikovansa tappaa itsensä, kun Sipilän leikkurien takia rahat eivät riitä elämiseen ensi vuonna. En sitä ihmettele. Ennustankin itsemurhien ja ennenaikaisten kuolemien lisääntyvän ensi vuodesta alkaen, kun rahat eivät riitä asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen sekä hoitoihin ja lääkkeisiin. Ihan kuin köyhät eläkeläiset haluttaisiin ehdoin tahdoin asettaa huonoon ja suorastaan kestämättömään tilanteeseen, jotta he kuolisivat ennenaikaisesti.

Asumistuen leikkaus: avoin vetoomus hallitukselle – tehkää edes näin jos ette päätöstänne peruuta

Koettakaa laatia Sipilän hallituksen päätös tiputtaa eläkeläiset pois omasta eläkeläisen asumistuesta yleiseen asumistukeen niin että se tehtäisiin mahdollisimman inhimillisesti, etteivät eläkeläiset joudu ahdinkoon eikä keneltäkään oteta asumistukea pois ainakaan 80 euroa enempää. Eikä myöskään yhdellä kertaa heti tammikuun alussa 2016.

Minä olen suuresti huolissani Sipilän hallituksen politiikasta eläkeläisiä kohtaan, kun näkyy mediassa laskelmia, että jopa 15% eläkeläisten tuloista viedään pois, ilmeisesti juuri sen kautta, että eläkeläisen asumistuki alennetaan yleiseksi asumistueksi.

Eikö todellakaan ole mitään muuta keinoa saada säästöä, kuin leikata muutenkin hankalassa asemassa olevilta eläkeläisiltä, jotka ovat sairaita, vammaisia ja vanhoja ihmisiä ja esim. muutto toiseen asuntoon ei ole mitenkään helppo eikä monesti halpakaan ratkaisu ja mistä niitä halpoja pieniä kopperoita edes riittää kaikille tarvitseville, vaan moni eläkeläinen joutuu asumaan vähän kalliimmassa ja isommassa kodissa?

Missään nimessä, jos tuo asumistukileikkaus toteutuu, ei saisi enää itse eläkkeitä leikata, muutenhan Sipilän hallitus kohtelisi täysin epäoikeudenmukaisesti ja kohtuuttomasti kurittaen eläkeläisten ryhmää.