Veikkaus nettikasino

Veikkauksen monopoli pitäisi avata kilpailulle

Naapurimaassamme Ruotsissa on jo tehty päätös siitä, että valtion pelimonopoli kaadetaan. Suomessa siis ollaan vielä tällaisessa päätöksessä jäljessä, sillä meillä vielä vallitsee Veikkauksen omistama yksinvalta. Yhä useampi ulkomainen nettikasino syö osan markkinoista. Tämän takia Ruotsissa ollaan siirtymässä vuoden 2019 alussa rahapelilisenssijärjestelmään.

Nyt siis pohdinnassa on se, tulisiko Suomen tehdä tämä myös?

Naapurimaassamme tehdyn päätöksen takia täällä Suomessa ollaan nyt tulilinjalla. Keskustelu tämän asian ympärillä on kovaa, eli pitäisikö Veikkauksen monopoli avata kilpailulle? Eikö palvelujen kilpailuttaminen kävisi järkeen niin kuluttajalle kuin kilpaileville, muille nettikasinoille – ja tämän vuoksi varsinkin pelaajat voisivat päästä käsiksi enemmän hyödyllisiin kasinotarjouksiin.

Suomessahan on siis tällä hetkellä niin, että vain ja ainoastaan Veikkauksella on lupa järjestää rahapelejä. Tässä tietysti jotkut voittavat (lähinnä Veikkaus…), mutta paljon enemmän ihmisiä häviää. Tämän on myös Veikkaus myöntänyt omilla nettisivuillaan, sillä palautusprosentit voivat kaikki nähdä.

Esimerkkinä siitä, miksi Veikkauksen monopoli olisi hyvä avata pelaajalle, on seuraava. Kulta-Jaska -nimisen kolikkoautomaatin palautusprosentti on 90,04%. Tämä meinaa sitä, että jokaisesta 100 00 eurosta, joka koneeseen on laitettu, maksetaan pelaajille takaisin yhteensä vain 90 040 euroa. Pelaajat jäävät siis jokaisesta sadasta tonnista häviölle melkein kymppitonnin, tai tarkalleen 9 960 euroa. Alkaa siis olemaan selvää, että pelaajan on kannattavampaa laittaa rahansa peliin ulkomaisella nettikasinolla, jossa saamme takaisin paremmat voitot automaattisesti.

Ainut osapuoli siis, joka monopolin kaatamisessa häviäisi, on Veikkaus. Ja näin käy nykyään enemmän ja enemmän, kun pelaaminen netissä on helpompaa, eli suomalaisten ei tarvitse vain tyytyä Veikkauksen monopoliasemaan, kun muiden omistamia pelejä voi pelata netissä. Suomessa vielä kuitenkin noin 99 prosenttia rahavirrasta liikkuu Veikkauksen suuntaan. Tämä toivottavasti tulevaisuudessa on muuttumassa.

Miten monopolista luopuminen toteutuisi?

Otetaan esimerkiksi Ruotsi, jossa ollaan luopumassa valtion pelimonopolista. Kilpailun ollessa mahdollista, kaupan aulasta voi nyt löytyä niin Nordicbetin, Unibetin ja vaikka jonkin aivan uuden peliyhtiön pelikone. Jos pelaamme uuden yhtiön pelikonetta, 18 % siihen jäävästä rahasta päätyy Ruotsin valtiolle rahapeliverona. Samaan aikaan pelaajalle kuitenkin taataan parempi palautusprosentti. Osa näihin uusiin pelikoneisiin pelatuista rahoista päätyy vaikka urheilulle tai kulttuurille, sekä myös vaikka niitä tarvitseville vähäosaisille.

Tällä hetkellä Suomessa Veikkaus voi vielä elää herran elämää ja kääriä itselleen minkälaisen palautusprosentin kuin lystää. Eiköhän olisi korkea aika muuttaa tämä ja luopua valtion pelimonopoliasemasta myös meillä, niin kuin naapurimaassamme Ruotsissa.

Kasinobonukset ja peliautomaatit

Ei kasinobonuksia, siispä toiminta on vastuullista? Veikkauksen peleihin tarvitaan pelirajat

Kuten tässäkin blogissa on aiemmin kerrottu, suomalaisten peliongelmat ovat kansainvälistä kärkiluokkaa. Vain irlantilaiset häviävät enemmän rahaa uhkapeleihin per capita kuin suomalaiset. Se on melkoinen suoritus, kun otetaan huomioon Irlannin erittäin liberaali suhtautuminen rahapeleihin ja samalla erittäin löyhäkätinen suhtautuminen peliongelmien ja rahapeliriippuvuuden ehkäisyyn.

Suomessa on sentään tehty jotain, ainakin näennäisesti. On perustettu valtion monopoli, joka ainoana saa harjoittaa uhkapelitoimintaa eli tarjota kasinopelejä, peliautomaatteja, nettikasinoa tai muuta toimintaa.

Kuten varttuneemmat eli yli 1-vuotiaat lukijat varmasti tietävät, aiemmin Suomessa oli Fintoto ja Raha-automaattiyhdistys mukana tässä kilpailussa, mutta lainsäätäjä yhdisti nämä kolme yhdeksi Veikkaus-nimiseksi operaattoriksi, joka siis aiemmin tarjosi ainoastaan vedonlyöntiä. Perusteluna tähän oli se, että koska nämä yhtiöt kilpailevat keskenään, ne aikaansaavat lisää peliriippuvuuteen liittyviä haittoja. Onhan tunnettua, että kilpailu pakottaa yritykset tekemään tuotteistaan houkuttelevampia erilaisin tuotekehitys- ja markkinointitoimenpitein, ja houkuttelevampi tuote uhkapelaamisen maailmassa tarkoittaa aina lisääntyneitä haittoja.

Kaikki tämä on aivan järkeenkäypää. Jos katsoo millaisia kasinobonuksia kansainvälisesti on tarjolla, niin ovathan ne aika huikeita, tuhansia ja tuhansia euroja. Esimerkin voi nähdä vaikka tästä. Ei Suomen valtion operoimalla kasinolla ole pienintäkään saumaa pysyä tällaisessa leikissä mukana.

Suomalaiset rahapelit ovat vastuullisia rahapelejä, kun ei tarjota kasinobonuksia! On vain yksi pitkä mutta…

  • Miksi Suomessa on niin paljon rahapeleihin liittyviä ongelmia, jos kerran meillä on toimiva monopoli, jonka raison d’être on hillitä näitä ongelmia? Veikkaus puolustautuu kertomalla, että kaikki haittojen lisääntyminen aiheutuu siitä, että nettikasinot temmeltävät suomalaisella markkinalla.
  • Jos Veikkaus on niin hyvä ehkäisemään pelihaittoja, miksei se voi julkaista tilastoja siitä, miten ison osan suurpelurit muodostavat Veikkauksen tuotoista?
  • Kun tutkijat ovat yksimielisesti sitä mieltä, että suurin ongelmanaiheuttaja on peliautomaatit, joita Suomessa on viisinkertainen määrä esimerkiksi Norjaan verrattuna, miksei Veikkaus suostu asettamaan (pakollisia tai edes vapaaehtoisia) pelirajoja automaatteihin? (Vastaus: koska tämä söisi tuottoja kymmeniä prosentteja, sillä iso osa tuotoista tulee hyvin pieneltä ryhmältä.)
  • Miksi Veikkaus nettikasino on olemassa, jos kerran Veikkauksella on selkeä käsitys siitä, että nettipelit aiheuttavat vielä enemmän ongelmia kuin peliautomaatit? (Eivät tietenkään aiheuta, muutenhan suurin osa haitoista tulisi nettipeleistä eikä peliautomaateista.)
  • Yksi pelimonopolin ääneenlausutuista tavoitteista on rahanpesun ehkäisy. Siinä monopoli on kuulemma paljon parempi kuin edes lisensoidut nettikasinot voisivat koskaan olla. Miksi sitten eräs nainen onnistui pelaamaan 4,5 miljoonaa euroa Helsingin Grand Casinolla kenenkään tekemättä rahanpesuilmoitusta?
  • Onko se, ettei Suomen valtion omistamassa nettikasinossa tarjota ollenkaan kasinobonuksia, riittävän tehokas keino pelihaittojen torjuntaan? Vai onko casinobonus ollenkaan merkittävä asia pelihaittoja arvioidessa?
  • Yksi vastuulliseen pelitoimintaan kuuluva asia on, ettei pelaajia palkita pelaamisesta millään tavalla. Puhallus Ahvenanmaalla -dokumentissa kerrotaan, ettei kumpikaan suomalaisista rahapeliyhtiöistä, PAF tai Veikkaus, tarjoa niinsanottua VIP-ohjelmaa, jonka ainoa tarkoitus on kannustaa suurpelureita pelaamaan vielä enemmän. Mutta hetkonen. Mitä nämä sitten ovat? (Lainaukset Pafin ja Veikkauksen kotisivuilta.)

Veikkauksen kanta-asiakasohjelma palkitsee Veikkauksen rekisteröityneitä asiakkaita.

Etuasiakkaana saat enemmän – Hopea- ja Kulta-asiakkaana vielä vähän lisää

Avatessasi pelitilin meillä saat Club Pafin jäsenyyden. Jäsenenä saat runsaasti lisämahdollisuuksia voittaa matkoja ja upeita palkintoja sekä saada uusia kokemuksia.

Paf nettikasino rahanpesu
Riittääkö vastuulliseen toimintaan ettei Paf tarjoa isoja kasinobonuksia, jos siellä tapahtuu näin paljon rahanpesua? Klikkaa kuva isommaksi.

Vielä rahanpesuun palatakseni. PAF on valtiollinen toimija siinä missä Veikkaus. Heidän tulisi toimia suomalaisen logiikan mukaan huomattavasti vastuullisemmin kuin yksikään nettikasino. Heidän kasinobonukset eivät ole lähellekään yhtä hyviä kuin kansainvälisten kilpailijoiden ja uutuutena he asettavat pakollisen tappiorajan, mikä on todella tehokas keino pelaamisen rajoittamiseen. Tällaisesta rajasta ei Veikkauksella ole koskaan edes keskusteltu. Iso hatunnosto heille siitä, mutta silti rationaalista ihmistä kalvaa yksi kysymys.

Jos Paf todella on niin vastuullinen ja hieno toimija, miksi yksinkertainen Google-haku ”paf rahanpesu” näyttää tältä? (Katso kuva oikealla puolella.)

Jottain tarttis tehrä”, sanoisi maalaisisäntä. Ruotsissa on laitettu tulille lisenssijärjestelmä, joka ratkaisee sen suurimman kysymyksen. Miten reguloidaan markkinaa, pidetään kasinot ruodussa, säännellään asioita mutta silti otetaan siivu tuotoista valtiolle. Tämänhetkisessä järjestelmässä todellinen sääntely on mahdotonta, sillä jokainen riippuvaisilta ottamatta jätetty euro on pois erilaisilta edunsaajilta.

Ruotsissa avattiin taksien markkina kilpailulle vuonna 1992. Suomessa 1. heinäkuuta 2018 eli neljä päivää ennen tämän kirjoituksen julkaisua. Näillä puheilla Suomeen tulee rahapelit pelattavaksi lisensoitujen kasinoiden toimesta noin vuonna 2034. Sitä odotellessa.

Mistä johtuu Suomen johto riippuvuustilastoissa? Rahapelit helposti saatavilla

Kuva: Yle.fi

Suomessa on enemmän peliriippuvaisia kuin lähestulkoon missään muualla maailmassa. Se on erikoinen tilanne ottaen huomioon, miten Veikkauksen (sekä entisen RAY:n ja Fintoton) monopoliasemaa on perusteltu. Nykyjärjestelmän ylläpitäminen on pitkälti perustunut siihen, että se väitetysti estää ja vähentää uhkapelien mukanaan tuomia haittoja. Viime aikoina tämä hyöty on joutunut kriittisen tarkastelun alle, mikä on kehityksenä myönteistä.

Veikkauksen asemaa kritisoivat tutkijoiden lisäksi aktiiviset kansalaiskeskustelijat, joilta usein tulee kirpeitä argumentteja erityisesti Twitterissä.

Tutkija Antti Myllymaa on väitöskirjansa julkaisun jälkeen kritisoinut nykyistä järjestelmää kovin sanoin. Hän tannoisessa haastattelussaan Yle.fi -sivustolla lausuu mm. seuraavaa.

– Kun yksinoikeusjärjestelmää perustellaan Suomessa, niin mainostetaan usein tuottojen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Mutta kun asiaa perustellaan EU:n suuntaan, niin tuotot asetetaan sivuraiteelle ja kerrotaan että tosiasiallinen tarkoitus on haittojen ja lieveilmiöiden ehkäisy.

Veikkauksen Velipekka Nummikoski on kunnostautunut Twitterissä puolustamalla ahkerasti Veikkauksen asemaa sekä nettikasino-, että point of service eli käytännössä hedelmäpelien puolella. Kasinopelit ovat osa Veikkauksen tarjontaa, mutta yksi casino Helsingissä ja muutama sata blacjack-pöytää ympäri suomalaisia baareja ei ole volyymiltaan suhteessa siihen, mitä nettikasino ja hedelmäpelit tuovat.

EU saattaa tulla puuttumaan nykytilanteeseen ennemmin tai myöhemmin, onhan suomalainen järjestelmä kohtuullisen ainutlaatuinen, eikä ainakaan kriitikoiden mukaan linjassa EU:n perusasian, eli kilpailun sekä tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden kanssa.

Vapaa kilpailu hyödyttää erityisesti asiakkaita. On jo nyt nähtävissä, että kansainväliset nettikasinot pystyvät tarjoamaan aivan ylivoimaisia kasinobonuksia, ilmaiskierroksia ja muita uuden pelaajan etuja. Veikkaus perustelee lähtemättömyyttä kilpaan mukaan sillä, ettei ilmaisten pyöräytysten tai tervetulobonuksien antaminen ole vastuullista, mutta toisaalta heidän mielestään vastuullista on antaa alaikäisten pelata marketissa hedelmäpeliä – tai ainakin näin oli vielä muutamia vuosia sitten.

Jos olet itse kiinnostunut hyödyntämään ne kasinobonukset, joita uudet kasinot tarjoavat, lähde katsomaan kasinobonuksia osoitteesta https://www.onnenapila.org/kasinobonukset/. Saat yleiskatsauksen kasinobonuksiin ja näet yli 50 kilpailijaa, jotka antavat jopa yli tuhannen euron verran ilmaista pelirahaa. Se on merkittävästi enemmän kuin kotimaisen vaihtoehdon tarjoama pyöreä nolla, siitä voimme varmasti olla samaa mieltä.

Investoiminen Suomeen

Suomen kilpailukyky on muutenkin surkea, olemme yhtä heikkoja kilpailukyvyltämme kuin 1990-luvun lamavuosina.

Johan on markkinat, sanoi vanhapiika. Suomen valtio elää luottokorttia vinguttamalla. Velkaa otetaan, velkaa saadaan, milloin tulee loppu.

Ei Suomen ongelmat talouskasvun kanssa rajoitu pelkästään velaksi elämiseen. Ongelmia on muitakin.

Ulkomaiset investoinnit hakeutuvat paikkaan, jossa riskin ja tuoton suhde on tasapainossa sijoittajan tavoitteiden kanssa. Riskiin vaikuttaa moni asia.

Oikeusvarmuus on keskeinen tekijä. Suomessa on ollut tapana, että viranomaisilla – erityisesti veroviranomaisilla – on paljon valtaa yksittäisissä tapauksissa. Perustuslaille annetaan piut paut, kun verokarhu arpoo takautuvasti hurjia tuloja itselleen.

Poliittista riskiä Suomeen sisältyy runsaasti. AY-liike pysäyttää koko maan halutessaan sen vastoin demokratiaa kahmaisemalla vallalla. Tämä on nähty kiky-sopimuksen tuskallisen synnyttämisen yhteydessä, mutta monessa muussakin yhteydessä.

Se, tuomitaanko syyttömiä rangaistukseen – eli maksamaan veroja, joita heille ei oikeusvaltion periaatteiden mukaan kuulu – on monta kertaluokkaa isompi asia, kuin se, onko pääministerin sukulaisilla bisnestä valtionyhtiön kanssa.

Silti bisneksistä jaksetaan kirjoittaa palstamillimetrejä kilometrikaupalla.

Tyhmä kansa, tyhmäksi jää.

Suomi tuhoutuu?

Suomi tuhoutuu, nimittäin taloudellisesti ja sitä myöten tuhoutuu Suomen hyvinvointivaltio ja kaikki romahtaa muutamassa vuodessa ja Suomi taantuu kurjuuteen. Vai oletko sinä eri mieltä Suomen tuhoutumisesta? Oletko optimisti? Minä olen realistinen pessimisti ja mielestäni oikeassa, eikä pessimisti pety koskaan. Kun kaikki menee, kuten pessimisti sanoo niin hän voi todeta olleensa oikeassa ja jos jonkin ihmeen kautta asiat menevätkin paremmin niin pessimisti voi yllättyä iloisesti.

Suomi tuhoutuu: Björn Wahlroosin ja Suomen Pankin arviot

suomi_tuhoutuuJo Björn Wahlroos on todennut, että Suomen taloudelliset ongelmat ovat niin suuria, että on miltei mahdotonta enää saada nostettua Suomea talousahdingon kuopasta kasvu-uralle. Minullekin on tullut selväksi, että Suomi ei tästä enää koskaan nouse. Björn Wahlroos on nähdäkseni aivan oikeassa ennustuksessaan.

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa nähdään, että Suomen talous kasvaa 1% verran vuodessa aina 2030-luvulle asti, mikä on käytännössä mitätöntä talouskasvua ja johtaa siihen, että Suomi tuhoutuu eikä hyvinvointivaltioon ole enää varaa. Hyvinvointivaltion ylläpito vaatisi 3-3,5% vuotuista talouskasvua, eikä 1% talouskasvu riitä mihinkään. Velkaantuminen jatkuisi Kreikan tasoisesti, sikäli kuin Suomi saisi enää lainattua rahaa mistään ja sikäli kuin EU-komissio sallisi Suomen ottavan lisää velkaa.

Suomi tuhoutuu: Pohjolan Kreikka ja Euroopan sairas – tai kuoleva – valtio

Suomi on vielä ainakin vahva valtio, jossa verotus ja sosiaaliturva toimivat (sosiaaliturva pitkälti velkarahalla ja varsinkin himoverottamalla hyvätuloisilta sosiaalisia tulonsiirtoja varten). Mutta nopeaa vauhtia velkaantuva Suomi tuhoutuu ja on Euroopan sairas tai jopa kuoleva maa, joka on peruuttamattomasti Kreikan tiellä ja romahdus on tapahtumassa 1-5 vuoden sisällä. Suomen velkaantumisvauhti on Euroopan ennätysluokkaa, mutta on todennäköistä, että EU-komissio ja IMF tulevat istumaan hallituksen pöytään ja saneeraamaan Suomea oikein urakalla. Se tietää takuuvarmasti loppua julkisille palveluille ja kalliille sosiaalisille tulonsiirroille, ja eläkkeetkin leikataan rajusti.

Suomi tuhoutuu: Carl Haglundin (rkp) synkeä näkemys säästöjen vaikuttavuudesta

Eilen (6.6.15) rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoi, että hän ei usko Sipilän hallituksen ajamisen rakennemuutoksien kuten soten aikaansaavan miljardien säästöjä ainakaan tämän vaalikauden aikana. Hallitus epäonnistuu säästöjen saamisessa rakennemuutoksilla, ja edessä ovat todella rajut korjausliikkeet julkiseen talouteen. Olen samaa mieltä Haglundin kanssa ja nämä Sipilän leikkurien nykyiset säästöt (4-5,5 miljardia valtolta, 1-2 miljardia kunnilta) ovat pelkkää näpertelyä, joka ei riitä taittamaan velkaantumista ja tasapainottamaan julkista taloutta. On aivan harhaista luulla, että lyhyessä ajassa saataisiin rakennemuutoksilla monen miljardin säästöjä.

Suomi tuhoutuu: sosiaaliturvan/sosiaalisten tulonsiirtojen loppu on väistämätöntä

Koska siis Suomi tuhoutuu taloudellisesti eikä talouden kutistuva potentiaali riitä ylläpitämään nykyistä paisunutta ja kallista hyvinvointivaltiota palveluineen ja tulonsiirtoineen niin on päivänselvää, että tulee loppu sosiaaliturvalle. Eikä mikään ns. perustulo tule koskaan voimaan eikä sellaiseen ole varaa tässä korviaan myöten velkaantuneessa valtiossa, joka on luisumassa kehitysmaatasolle rapistuvine infrastruktuureineen.

Kun Sipilän hallituksen leikkurit leikkaavat ensisijaisia tuloja kuten eläkkeitä ja työttömyysturvaa säästöjen saamiseksi niin on selvää, että toisella puolen Kelan ja kuntien kustannukset toimeentulotuen muodossa kasvavat räjähdysmäisesti. Sadat tuhannet työttömät ja miljoona eläkeläistä kun rynniin hakemaan Kelasta toimeentulotukea ja kunnilta harkinnanvaraista toimeentulotukea niin nuo sosiaaliturvamenot pomppaavat pilviin. Mutta ei se onnistu eikä EU-komissio salli Suomen ottavan lisävelkaa toimeentulotukimenojen kattamiseksi velalla kun verorahat eivät riitä eläkeläisten ja muun passiiviväestön elättämiseen.

Ei sitä toimeentulotukea riitä kaikille yli miljoonalle eläkeläiselle ja sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävälle eikä Kela tai kunta pysty sitä koko vuoden jokaisena kuukautena tarjoamaan. Aivan selvää pässinlihaa tämäkin, joten Suomessa alkaa ihmisiä kuolla ennen aikojaan nälkään ja kodittomuuteen, kun ei ole varaa asuinkustannuksiin eikä ruokaan.

Suomi tuhoutuu: ei yhteiskuntsopimusta ay-liikkeen vastustuksen takia -> talous romahtaa eikä Sipilä onnistu

Sipilän hallituksen kuningasidea ja tavoite on yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotta Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta saataisiin kohennettua. Mutta ei, Suomi tuhoutuu kun ay-liike ei jaa hallituksen tilannekuvaa ja ay-liike itsekeskeisesti ja lyhytnäköisesti sahaa poikki omaa oksaansa kieltäymällä työajan pidennyksistä palkkoja nostamatta eli sisäisestä devalvaatiosta. Ennustan, että mitään yhteiskuntasopimusta ei koskaan saada tehtyä eikä kilpailukykyvajetta saada korjattua. Suomen kilpailukyky on muutenkin surkea, olemme yhtä heikkoja kilpailukyvyltämme kuin 1990-luvun lamavuosina.

Koska kilpailukykyä ei saada parannettua ay-liikkeen vastustaessa kaikkea niin siitä seuraa, että Sipilän leikkurit lähtevät lisäleikkauksia tekemään 1,5 miljardin euron edestä, eikä Suomeen saada ulkomaisia eikä kotimaisia investointeja. Ja kun ei kukaan tänne investoi, niin talous ei kasva, työllisyys ei parane ja Suomi romahtaa kehitysmaatasolle.

Kas siinä hieno tulevaisuudenkuva Suomelle lisättynä vielä rikollisuuden, mielenosoituksien, lakkojen ja muiden levottomuuksien kasvavalla lisääntymisellä. Maa ajautuu kaaokseen kun sosiaaliturva loppuu. Niin että mielenrauhaa ja ruusuisia unia vaan.

Rahapelien lisenssimarkkina

Mitä julkisen sektorin tehtäväksi kuuluu? (Kysymykseen vastaa perusteellisimmin Libera, joka luettelee hirvittävän määrän erilaisia toimialoja, joille valtio on työntänyt karvaiset näppinsä.)

rahapeli-monopoliTänään keskitymme rahapeleihin. Kaikkiin niihin: bingohalleihin, raveista vedonlyöntiin (eli totoon), hedelmäpeleihin netissä, pitkävetoon, blackjackiin, Helsingin rautatieasemaa vastapäätä sijaitsevaan Grand Casinoon… kaikkiin näihin valtiolla on monopoli.

Totopelit eli hevosurheilun vedonlyönnin järjestää Fintoto. Hedelmäpelit marketeissa ja kapakoissa, Ässäarvat sun muut sekä nettikasinoa pyörittää RAY. Vedonlyöntiä, lottoa ja sensellaista taas Veikkaus.

Aiemmin mainittuja bingohalleja Suomessa pyörittävät yleishyödylliset yhteisöt, joilla on siihen lupa.

Uhkapelien järjestelminen on vain yksi, mutta uhkapelialan yritysten yhdistymisen vuoksi juuri nyt ajankohtainen, esimerkki valtion monopolista. Tällaista monopolia ei ole kaikkialla maailmassa, sillä monessa maassa kuten Tanskassa, Briteissä ja Virossa on käytössä lisenssijärjestelmä.

RAY:n mielestä nykyjärjestelmä on täydellinen. Miksipä ei olisi. Jos olisin Suomen ainoa saippuakauppias, valtio estäisi muiden saippuan myynnin ja saisin 35 000€ kuukaudessa palkkaa pesuaineiden myymisestä, olisin varmasti taipuvainen uskomaan, että valtio on järjestänyt saippua-asian erinomaisen hyvin.

Tätä monopolia perustellaan kansanterveydellisillä syillä ja hyväntekeväisyydellä. Kansanterveydelliset seikat ovat käytännössä riippuvuuden ehkäisyä. Siinä valtion track record on kerta kaikkiaan surkea sekä uhkapelien osalta että toisen vastaavanlaisen riippuvuuden ehkäisyyn perustetun Alkon osalta.

Hyväntekeväisyys on taas asia erikseen. Monopolin keräämät tuotot ovat käytännössä verotuloa. On aiheellinen kysymys, voiko verotuloa käyttää hyväntekeväisyyteen. Vastaus on ei. Tällaista toimintaa kutsutaan sosiaaliturvaksi, julkiseksi palveluksi tai tueksi, mutta ei hyväntekeväisyydeksi.

Eihän asumistukikaan ole hyväntekeväisyyttä. Miksi RAY:n tuki vammaisten järjestölle olisi sitä?

Sen sijaan yksityiset yritykset, myös pelialan sellaiset, voivat vapaaehtoisesti harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Näin tekee, tai ainakin ilmoittaa tekevänsä (lähde alhaalla), eräs suomalainen nettikasino, joka on lahjoittanut ainakin Lastensairaalalle merkittävän summan.

Mittapuu varmasti on erilainen pienen internet-casinon tapauksessa verrattuna RAY:n massiivisiin voittoihin, mutta perusidea pysyy samana. Kysymys ei ole, ”onko oikein vapauttaa rahapelit kilpailulle?”. Kysymys on ”tuottaako lisenssijärjestelmä yhteiskunnalle enemmän kokonaisetua kuin monopoli?”.

Uskonto on uskomushoitoa

Näkisin niin, että uskonnonharjoitukseen liittyvä esirukous sairaan parantumisen puolesta ja sielunhoito, jota esim. pappi antaa pyynnöstä sairaalle ei ole uskomushoitoa, eikä sellaista toimintaa pidä kieltää, vaan se kuuluu uskonnonvapauden puolelle. Rukoilusta ja sielunhoidollisesta keskustelusta ei ole mitään haittaa eikä vaaraa sairaalle, eikä tähän tarvita mitään ikärajojakaan. –Uskomushoitojen kieltäminen

Uskoontulo on määritelmällisesti tosiasioiden, tiedon ja loogisen päättelyn hylkäämistä ja aktiivista vastustamista.

Eivät ihmiset, jotka ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että maa kiertää aurinkoa, kokoonnu keskenään hurmoshenkiseen tilaisuukseen löytääkseen ryhmästä vahvistusta ajatukselleen. He kuulevat asian, arvioivat perusteluita ja hyväksyvät sen tosiseikkana.

Sen sijaan ihmiset, jotka pitävät äärimmäisen väkivaltaista, seksuaalisesti kieroutunutta ja psykopaattista satuhahmoa elämää suurempana ja hänen fiktiivistä, pseudofilosofista poikaansa vapahtajana, kokoontuvat tällaisiin tilaisuuksiin.

Nämä ajatusrakennelmat ovat totaalisen pöyristyttäviä ja kertakaikkisen absurdeja. Sen vuoksi on välttämätöntä kokoontua yhteen, jotta joukossa tyhmyys saa rauhassa tiivistyä.

Tällaista sekopäiden konsortiota kutsutaan seurakunnaksi. Kun harhaiset älykääpiöt tuhoavat ympäriltään ihmisiä fyysisen ja henkisen väkivallan avulla, tätä kutsutaan uskonnoksi.

Sielunhoidolliseksi keskusteluksi sanotaan aivopesua, jossa viiden pennin matkasaarnaajien mielipuolisia väkivaltafantasioita runnotaan viattomien ihmisten psyykkeeseen.

Rukoiluksi kutsutaan loitsuja, joilla pyritään pitämään väkivaltainen, seksuaalisesti epäterve ja mielivaltaa harjoittava ominaisuus tästä jumalaksi kutsutusta hirviöstä loitolla.

Maailman käsittämättömin asia on se, miksi uskonnonvapaus kattaa ihmisten hyväksikäytön ja väkivallan.

Eläkeläisten asema – kommentit

Iltalehden mielipidepalstoilla jotkut eläkeläiset kertovat aikovansa tappaa itsensä, kun Sipilän leikkurien takia rahat eivät riitä elämiseen ensi vuonna. En sitä ihmettele. Ennustankin itsemurhien ja ennenaikaisten kuolemien lisääntyvän ensi vuodesta alkaen, kun rahat eivät riitä asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen sekä hoitoihin ja lääkkeisiin. Ihan kuin köyhät eläkeläiset haluttaisiin ehdoin tahdoin asettaa huonoon ja suorastaan kestämättömään tilanteeseen, jotta he kuolisivat ennenaikaisesti. -Asumistuen leikkaus

Kirjoittajalta on lähtenyt mopo perusteellisesti keulimaan kvalitatiivista tutkimusta tehdessä. Iltalehden mielipidepalsta ei ole hyvä lähde. Sinne ihmiset kirjoittavat kaikenlaista.

Tänään työikäinen nuori laittaa euron työeläkemaksuna (TyEL) valtion kassaan kasvamaan eläketurvaksi. Nykyisen laskelman mukaan, eli mahdollisesti, nuoren työssäkäyvän raha kasvaa kaksinkertaiseksi.

Mahdollisesti. Jos kaikki menee putkeen. Täyttä varmuutta ei ole siitä, koska tuosta kahdesta eurosta pääsee nauttimaan, vai pääseekö ollenkaan. Eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan, mikäli syntyvyys pysyy samanlaisena, julkisen sektorin koko kasvaa tätä tahtia ja eliniän kasvu pysyy samana.

Toisaalta nyt eläkkeelle jäävä saa varmasti kuusinkertaisena tuon saman sijoittamansa euron. Varmasti siksi, että maksun aika on nyt, eikä neljänkymmenen vuoden kuluttua, kuten ensimmäisessä esimerkissä.

Suomessa on varmasti eläkeläisiä, joilla on huono tilanne. Heitä tulee auttaa. Keskustelupalstoille kirjoitetut itsemurhauhkaukset tai valtiollisen propagandakoneen valehtelu eläkeläisten tilanteesta eivät voi olla poliittisen päätöksenteon välineitä.

Kokoomusnuoret – kommentit

Heti kun kokoomusnuoret pääsevät vallankahvaan kokoomuksessa niin perustulot saa unohtaa ja kaikki sosiaaliturva lentää kuin leppäkeihäs pihalle Suomen yhteiskunnasta ja jokainen on omillaan ja pärjää miten pärjää tai kuolee sitten pois jos ei pärjää, eikä perhe tai suku avusta. –Sosiaaliturva

SosiaaliturvaSuomessa on yksi maailman suurimmista julkisista sektoreista. Jos julkisen sektorin koko puolitettaisiin, se olisi saman kokoinen kuin Sveitsissä – joka ei muuten ole mikään kehitysmaa sekään.

Kuten kaikkiin poliittisiin nuorisojärjestöihin, myös kokoomusnuoriin kuuluu monenlaista viheltäjää. Myös epävireistä. Talousliberaalien kokoomuslaisten keskuudessa on enemmänkin ajatus siitä, että valtion tulisi keskittyä ydinasioihin: nimenomaan kaikkein heikoimmista huolenpitämiseen. Ei massiivisiin yritystukiin, keskiluokan pulskistamiseen tai työssäkäyvien suojeluun työttömiltä (ay-liikkeen keskeinen tavoite).

Joskus tuntuu, että kansalaisille tulisi postittaa budjettikirja ja rakentaa siitä yksi A4-kokoinen vihkonen, jossa luvut käytäisiin läpi. Koskaan, milloinkaan, ikinä, ei Suomessa ole käytetty sosiaaliturvaan niin paljon rahaa kuin nyt.

Esimerkiksi helsinkiläisistä vuokra-asujista 60% saa asumistukea. Asumistuen kulut kasvavat jatkuvasti. Samalla vuokrat nousevat tähtitieteellisiksi aiheuttaen hyvinvointitappioita usealla eri mekanismilla kaikille. Silti huuto ei lopu – sosiaaliturva muka pienenee ja köyhät laitetaan kyykkyyn.

Koskaan, ikinä, milloinkaan ei Suomessa ole ollut niin hyvä olla pienituloinen, kuin juuri nyt. Valitus ei silti lopu.

Kukapa tosiasioita kaipaisi – puhumattakaan luvuista.

Tasavero vs. progressiivinen vero

Verotus on aihe, josta saa aikaan kiivasta debattia – ehdotit mitä tahansa, argumentteja löytyy puolesta ja vastaan. Tämä johtunee siitä, että harvassa aihealueessa yhdistyy pragmaattinen asioiden hoitaminen eli yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden rahoitus, sekä eettiset ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset.

Tasavero on prosenteissa mitattuna sama kaikille. Toki suurituloiset maksavat enemmän euroissa, mutta prosentti pysyy kaikille samana.

Joissain veroparatiisimaissa tosin on käytössä järjestelmä, jossa kaikki yritykset maksavat euroissa saman verran. Tällaiset maat ovat käytännössä aina OECD:n mustalla listalla.

Progressiivinen verotus tarkoittaa, että veroprosentti nousee tulojen noustessa. Suomessa tällainen järjestelmä on käytössä ja vieläpä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna varsin kireänä versiona.

Toisaalta Suomessa on käytössä tasavero – nimittäin kunnallisvero. Kunnallisveroprosentti pysyy aina samana kunnan sisällä. Se tosin tavalliselle palkansaajalle ei näyttäydy sellaisena.

Myös yrityksillä on tasavero. Kaikki yritykset maksavat 20% tuloksestaan veroa. Sellaisia maita, joissa yritysvero olisi progressiivinen, ei juuri löydy. Se kannustaisi muuttamaan hyvät bisnekset pois maasta ja pitämään huonot.

Pääomatulovero on lähellä tasaveroa, mutta siihenkin on tehty progressioita. Pääomatuloveron ongelma on siinä, että järjestelmään on leivottu porkkanoita, joilla osan tuloista saa verovapaasti. Mikäli näitä verovapaita osinkoja tai muita etuja – kuten asunnon luovutusvoiton verovapautta – ei pääse hyödyntämään, vero on verrattain erittäin korkea.

Argumentteja voi aiheesta esittää lähes loputtomasti puolesta ja vastaan. Taloustieteellisessä mielessä taloudellinen toimeliaisuus laskee verotuksen kiristyessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmisillä on vähemmän syitä tehdä työtä tai sijoittaa rahojaan riskipitoisiin kohteisiin kuten yrityksiin, näin myös tehdään vähemmän. Tällöin yhteiskunnan hyvinvointi laskee.

Erilaisia eettisiä ja moraalisia perusteluita kaikkien osallistumisesta, veronmaksukyvystä ja siitä, että kukin kantaa kortensa kekoon, voi esittää loputtomiin. Nämä argumentit ovat usein vastakkaisia taloustieteellisen näkemyksen kanssa. Toki jokainen verojärjestelmä on pohjimmiltaan kompromissi erilaisista näkökulmista, kuten kuuluukin olla.